Autiotalojen messuilla kävi yli 2 000 vierasta. Viikko messujen jälkeen peräti seitsemän taloa on saamassa uudet asukkaat!

Messuilla pääsee kurkistamaan myös jo kodiksi muutettuihin, autioituneisiin taloihin. Paikan päällä voi kuulla, mitä kaikkea niiden eteen on tehty ja miksi talot on pelastettu?

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin MINDSET-hankkeessa selvitetään suomalaisten ajatuksia autiotalojen ja pitkään tyhjillään olleiden talojen hankkimisesta sekä asumiseen liittyvistä unelmista.

Kuuntele, tarkastele, huolla ja korjaa, pura vain pakon edessä. Restaurointikisälli Hanna Kalliokoskelle vanhat uunit ovat sydämenasia.

Samuel Muhosella ja Jonna Tolppasella ei ollut Kangasniemen kuntaan minkäänlaisia kytköksiä, mutta nyt he työllistävät itsensä omassa yrityksessään ja asuttavat 1980-luvulla rakennettua taloa Vuojalahdessa.

Energiaselvitys kertoo, kuinka talossa asuminen olisi kaikkein taloudellisinta seuraavien 20–30 vuoden aikana. Juha Virtanen, AKS-Optimi Oy antaa vinkit vanhan talon ostajalle ja myyjälle.

Asunto- ja kiinteistökauppa perustuu aina avoimuuteen ja luottamukseen. Myös autiotalojen kohdalla myyjällä ja ostajalla on tiettyjä velvollisuuksia ja vastuita. Lue alta vinkit onnistuneisiin kauppoihin.

Korjausurakka aloitettiin luottavaisin mielin. Talon ryhdikäs olemus ja kauniit, täysin kuivat hirsiseinät loivat uskoa onnistumiseen. – Meille oli tärkeää, että talosta tulee sellainen missä koko viisihenkinen perhe viihtyy. Halusimme, että projekti on joku päivä valmis ja lopputulos sellainen, joka kestää aikaa ja käyttöä.

Vanhat talot ovat aina yksilöitä, summaa putkiasentaja Toni Pirhonen, PTA-Putki Oy. Yleensä taloon on jo vuosien varrella tehty joitakin ratkaisuja, joita jatketaan, muutetaan tai uudistetaan tämän päivän tarpeisiin sopivammaksi.

Sisustusvalinnat ovat olennainen osa vanhan talon kunnostusprojektia. Päätöksiä väreistä ja pintamateriaaleista tehdään käsi kädessä korjaustoimenpiteiden kanssa kertoo Annukka Mörsky, Rähinä & Ränttilä Oy